Jotain vanhaa, jotain uutta

Uudistin ulkoasua, kaikkeen muuhun olen pääosin tyytyväinen, paitsi siihen että blogitekstit eivät sulaudu yhtään taustaan. Murr. Joko teksti on liian suurta tai liian pientä. Liian yksinkertaiselta näyttävää. Tai sitten en vaan osaa käyttää blogia...

Pienempänä mietin, miksei huumeriippuvaiset halua välttämättä hankkiutua hoitoon, koska heidän käytöshän haittaa myös heidän elämänsä. Hyvin naaivisti ajateltu. Kyllähän minunkin sosiaalista elämää haittaa arvet. Mutta ei se saa minua lopettamaan (olen ollut kuivilla toooooosi pitkään). Ennenkuin itse viiltelin en ymmärtänyt koko touhua, se tuntui typerältä. Se on niin että toista ei voi arvostella, ennenkuin on käynyt itse saman läpi.

Mutta niin. Onhan ne parantuneet todella hyvin. Arvet nimittäin. Tuntuu hassulta kirjoittaa itsekseen, tai ainakin lähes. Mutta kiitos minun yhdelle lukijalle :)  !

Niin, kuva. Kuva siitä miltä jalkani tällä hetkellä näyttävät.